Kaivoin vähän aikaa sitten tilkkutyökangas-varastostani kyseenalaisen "aarteen". Yksinään amerikkalainen tilkkukangas näytti omaan silmääni suorastaan karmealta värityksineen, mutta löydettyäni kangaskaupasta juuri sopivan yksivärisen kankaan rauhoittamaan kirjavia neliöpaloja, sain tehdyksi ällökankaasta reunakaitaleiden avulla ihan mukiin meneviä pannulappuja.
Homma tapahtui näin: ensin leikkasin irralleen kankaasta neliöt tilkkutyövälineiden avulla, saksetkin käy, jos ei välineitä ole... (tosin neliöksi aiotut painokuviot oli toisessa reunassa hieman vinksahtaneet enemmän vinoneliöiksi painettaessa, mutta sain nekin venytettyä ihan kohtalaisen neliöiksi). Sitten ompelin vastakkaisille sivuille noin 4 cm:n levyistä kaitaletta päätyjen mittaisen palan ja sama toisille vastakkaisille sivuille. (Valmis patalappu on noin 21 x 21 cm) Sitten pikainen silitys.
Etupuoli oli valmis, sitten samankokoinen pala yksivärisestä kankaasta takapuolta varten. Aiemmin olin ommellut jo valmiiksi ripustuslenkkejä varten reilun puolen sentin levyistä kaitaletta pitkän pötkön. Pätkin sopivan mittaisia lenkkipaloja (noin 12cm).
Lenkkipala kannattaa aputikata suoralla kiinni paikalleen etukappaleelle parin sentin päähän kulmasta oikealle, jottei se jää saumanvaran puolelle ommeltaessa etu- ja takapuolta yhteen. (Huomaa, että lenkki taitetaan kaksin kerroin niin, että se on oikean puolen päällä alaspäin, risareunat siis ylhäällä.)
Etu- ja takapuoli asetetaan oikeat puolet vastakkain, lenkki siis jää kappaleiden sisään alaspäin. Ompelu aloitetaan alareunasta, ja sinne jätetään kääntöaukko. Kappaleet ommellaan yhteen suoralla, joka kulmasta kannattaa leikata kolmiopala pois ompelun jälkeen, jotta kulman kääntäminen helpottuu... (jätä muutama milli kangasta kuitenkin saumanvaraan) Ompelun jälkeen käännetään oikea puoli päälle päin, ja silitetään hyvin.
Sisukset patalappuihin leikkasin vanhoista froteepyyhkeistä, joita oli jäänyt odottamaan uusiokäyttöä. Laitoin kolme ohentunutta froteepalaa päällekäin ja ne patalapun päällisen sisään. Sitten tikkasin neliökuvion ympäri suoralla ompeleella, jotta sisukset pysyvät paikoillaan. Nuppineuloja kannatta käyttää apuna, jos siltä tuntuu...
Kääntöaukko oli pakko ommella käsin, jotta pannulapusta tuli siisti. Piilopistoilla ommeltua aukkoa ei erota ollenkaan. Kokeiltua tuli sekin vaihtoehto, että suoralla olisi surauttanut aukon kiinni, mutta jälki ei mennyt laadunvalvonnastani läpi... purkukeikkahan siitä tuli.
Seuraavat 11 patalappua valmistuivat suht' nopeasti ensimmäisen kokeilukappaleen jälkeen. Kaksi pääsi jo äitini keittiötä koristamaan, kun hän ihastui niihin nähdessä, joten niitä on enää 8 kodittomana korissani... Harmi, etteivät sovi oman keittiöni väritykseen, sillä aloin jo melkein itsekin tykätä niistä...
